Kulloinkin vallinneen strategia-ajattelun mukaan organisaatioälykkyyden on nähty olevan yhteydessä mm. karismaattisen johtajan kykyihin, organisaation kilpailuetutekijöihin ja markkina-asemaan, organisaation sen kilpailijoista erottaviin ainutlaatuisiin kilpailutekijöihin tai organisaation kykyyn parantaa jatkuvasti kaikkia kyvykkyyksiään ja toimintojaan. Suurten organisaatioiden rakenteiden ja toimintojen monimutkaisuus sekä niiden kohtaamien ongelmien moniulotteisuus on synnyttänyt havainnon organisaatioälykkyydestä suurempana kuin osien älykkyyksien yhteenlaskettu summa.
Teknologian nopea kehitys vaikuttaa näkemyksiin organisaatioälykkyyden luonteesta tulevaisuudessa. Tutkimustieto vahvistaa arkikokemuksemme digitaalisten teknologioiden ja tiedon tunkeutumisesta kaikkiin organisaatioiden ja yhteiskuntien toimintoihin Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa. Organisaatioälykkyys koostuu siksi ihmisten ja fyysisten resurssien lisäksi yhä enemmän jatkuvasti ”älykkäämmiksi” kehittyvistä ja lukumäärältään lisääntyvistä teknologisista komponenteista. Suurimmat odotukset kohdistuvat tekoälyteknologioihin. Tekoäly saattaa muuttaa jopa käsityksemme älykkäästä organisaatiosta jatkuvasti oppivana, uusiutuvana ja tuloksellisena yhteisönä siten, että käsite tarkoittaa ihmisten ja tekoälyn/teknologioiden toisiaan täydentävien vahvuuksien käyttöä ongelmanratkaisuun ja sopeutumiseen.
Kokemuspohjaista tietoa tekoälyn käytön myönteisistä vaikutuksista on runsaasti yksilöiden ja pienten tiimien työtä koskien. Shakin ja gon kaltaisten pelien lisäksi tekoälyn on yhdenmukaisesti havaittu ylittävän ihmisen suoritus- ja oppimiskyvyn juridisten sopimusten, rahoituspäätösten ja lääketieteellisten analyysien kaltaisissa tehtävissä. Nämä tehtävät ovat rutiininomaisia, rakenteeltaan varsin pysyviä tai hitaasti muuttuvia. Suuria tietomääriä käsitteleviä oppivia järjestelmiä käytetään mm. laitehuoltotarpeiden ennustamiseen, asiakaskäyttäytymisen ennakoimiseen ja poikkeamien tunnistamiseen. Kielimallit tehostavat tietojen hakua, tekstien kirjoitusta ja kääntämistä sekä ohjelmointia. Näiden ja muiden tekoälyteknologioiden uusista käyttökokemuksista uutisoidaan lähes päivittäin. Yleisimmän käsityksen mukaan ihmisen ja teknologian kyvykkyydet yhdistämällä saadaan parempi tulos kuin pelkällä ihmistyöllä – tai teknologialla.
Yksilö- ja tiimitason myönteiset kokemukset kannustavat tekoälyn käyttöön organisaatioissa. Sitä vastoin selkeitä vastauksia antavaa, kokemuspohjaista tutkimustietoa tekoälyn organisaatiolaajuisista vaikutuksista ei vielä ole. Emme esimerkiksi tiedä kasvaako vai väheneekö organisaatioälykkyys tekoälyn käytön seurauksena. Ylimmän johdon ymmärrys johtaa digitaalisia teknologioita ja tietoa organisaation johtamisjärjestelmän osana on ollut tärkein aikaisempien teknologioiden onnistunutta käyttöönottoa selittävä tekijä. Siksi on syytä olettaa älykkään johtamisen tarvitsevan onnistuakseen vastaavaa ylimmän johdon älykästä johtamista.
Ylimmällä johdolla on useimmiten vastuu tarvittavista tekoälyn investointi- ja kyvykkyyksien kehittämispäätöksistä. Johto vastaa, että päätökset ovat organisaation tarkoitusta, tavoitteita ja arvonluontia edistäviä ja että päätöksiin liittyviä riskejä hallitaan. Yksilö- ja tiimitason työn muuttumisen tavoin tekoälyn käyttö organisaatiolaajuisesti tarkoittaa organisaation rakenteiden ja toimintatapojen muutoksia, myös johtamiseen ulottuen. Johdolla on vastuu muutosjohtamisen järjestämisestä. Tekoälyteknologioiden hyödyt perustuvat luotettavan tiedon saatavuuteen. Määrällisesti tietoa tarvitaan yleensä paljon. Johdolla on vastuu tiedon omistajuuden järjestämisestä ja luotettavuuden turvaamisesta. Myös vastuu tekoälyregulaation noudattamisen järjestämisestä kuuluu johdolle.
Organisaatioälykkyyden riskitekijöiden hallinta on johdon vastuulla. Riskinä tiedon keruun ja analysoinnin laajamittaisessa automatisoinnissa tekoälyllä on uusien asiantuntijoiden kasvun estyminen. Tuntemalla algoritmien toimintaperiaatteet sekä kykenemällä tarvittaessa toistamaan ja selittämään tekoälysovellusten tulokset vältetään riski sokeasta luottamisesta tekoälyyn. Jos tietoa yhdistetään erilaisista käyttöympäristöistä, tiedon merkitys kussakin ympäristössä on ymmärrettävä tulosten luotettavuuden turvaamiseksi.
Tekoälyn ja muiden teknologioiden hyötyjen ja riskien johtaminen turvaa organisaatioälykkyyden kasvumahdollisuudet.
Tomi Dahlberg
Kirjoittajasta
Kirjoittaja on hallitusammattilainen finanssi- ja IT-alan yrityksissä sekä eläköitynyt tietojärjestelmätieteen professori. TiVi lehti on nimennyt hänet 21 vuotena peräkkäin yhdeksi Suomen 100 IT-vaikutajasta.
IT- ja digibarometri 2026
TIVIA, sen jäsenjärjestö ILF ja Turun yliopisto toteuttavat IT- ja digibarometri 2026 kyselytutkimuksen alkusyksystä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät ovat yhteydessä IT:n, digin ja datan käytön vaikutuksiin. Tutkimustulokset julkaistaan maksuttomasti loppuvuonna 2026. Tutkimus liittyy artikkelin aiheeseen.