Keskustelu vastuullisesta tekoälystä keskittyy usein, energiankulutukseen ja tekijänoikeuksiin. Samalla julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että uusi teknologia poistaa kokonaisia ammatteja.
Historian perusteella näin ei kuitenkaan aina käy. Pankkivirkailijat, radiologit tai muusikot eivät kadonneet, vaikka esimerkiksi itsesoittava piano keksittiin jo yli sata vuotta sitten.
Uusi teknologia ei siis välttämättä poista ammatteja, mutta AI muuttaa työn sisältöä nyt todella nopeasti. Samalla työn laajuus kasautuu helposti yhdelle ihmiselle.
Tutkimusten mukaan tekoälyä aktiivisimmin hyödyntävät tietotyöntekijät eivät aina koe työn vähenevän. Päinvastoin. Koska tekoäly mahdollistaa uusien projektien aloittamisen nopeasti, yksi ihminen voi tehdä asioita, jotka aiemmin vaativat kokonaisen tiimin.
Tekoälyn nopea käyttöönotto tuo esiin myös uuden näkökulman: ihmisen työkuormituksen ja tekoälyn koukuttavuuden. Kun tekoäly yleistyy, syntyy ilmiö, jota on alettu kutsua AI-burnoutiksi.
Sen taustalla on yksinkertainen paradoksi. Tekoäly tekee monista asioista helpompia, mutta samalla se vaikeuttaa työn lopettamista.
Tekoäly antaa aivoille välittömän palkinnon. Kun prompti toimii ja tulos syntyy sekunneissa, syntyy helposti ajatus kokeilla vielä yhtä versiota. Vielä yksi prompti. Vielä yksi idea. Työpäivät venyvät, koska tekoälyn kanssa työskentely tekee iteroinnista lähes rajatonta.
Tekoäly toimi uudenlaisena dopamiinilähteenä. Keskustelu tekoälyn kanssa on usein nopeaa ja henkilökohtaista, mikä tekee siitä helposti koukuttavaa.
Esimerkiksi Snapchat-sovelluksessa nuoret voivat keskustella My AI -tekoälyavustajan kanssa. Harmittomalta vaikuttava juttelu voi muuttua jatkuvaksi vuorovaikutukseksi, johon on helppo palata yhä uudelleen.
Tutkimusten mukaan jo 10–12-vuotiaat lapset voivat muodostaa tekoälyn kanssa vahvoja ystävyyssuhteita. Ne voivat pahimmillaan jopa korvata ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta.
Vastuullinen tekoäly tarkoittaa siis muutakin kuin teknologiaa. Se tarkoittaa myös sitä, miten tulevaisuuden työ organisoidaan ja, miten ihmisten välinen vuorovaikutus muuttuu.
Esimerkiksi meillä 4. Aallossa synteettiset työkaverit, kuten Pera, jaksavat loputtomasti olla iloisia ja kannustavia, vaikka meillä ihmisillä olisi huonosti nukuttu yö takana.
Nobel-palkittu ekonomisti Christopher Pissarides on korostanut, että kaikki työntekijät eivät sopeudu muutokseen yhtä hyvin. Tämä on tärkeä muistutus aikana, jolloin tekoäly kehittyy eksponentiaalisesti, mutta ihmisten ajattelu ja organisaatioiden toimintatavat muuttuvat lineaarisesti.
Miten huollan AI-aikakaudella aivojani?
1. Huolehdi elintavoista. Hyvä yöuni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto ovat ajattelun perusta.
2. Käytä aivojasi. Oppiminen ja ajattelu vahvistavat aivojen toimintakykyä sekä luovuutta.
3. Pidä taukoja. Aivot tarvitsevat palautumista jatkuvasta promptaamisesta.
Kirjoittaja:
Timo Savolainen on 4. Aallon perustaja, AI-strategisti ja tietokirjailija.
4. Aalto on AI-natiivi kasvuyritys, jonka visiona on nostaa Suomi tekoälyn aallonharjalle vuoteen 2030 mennessä ja samalla disruptoida 300 miljardin dollarin globaali konsultointimarkkina rakentamalla “konsultoinnin Netflix”.