Kaksi ääntä, kaksi tarinaa – Uskalla, epäonnistu, uudistu ja kehity

Naistenpäivän kunniaksi TIVIA ry:n hallituksen kaksi uutta jäsentä avaavat muutamia ajatuksiaan urasta, vaikuttamisesta ja ICT-alasta rennon rehellisesti.
Noora, miten sinä kuvailisit omaa uraasi ICT-alalla? Mikä on ollut suurin yllätys tai oppi matkan varrella?

Omaa uraani on leimannut jatkuva oppiminen ja muutos. Olen tehnyt hyvinkin erilaisia asioita, ja matkani (hyvin lyhyesti) on kulkenut pienimuotoisesta koodaamisesta data-analytiikan kautta infrapalveluiden varmennusraportointiin ja lopulta digitaalisten riskien ja kyberturvallisuuden maailmaan.


ICT-ala on niin dynaaminen, että pysyäkseen mukana on oltava utelias ja valmis omaksumaan uutta. Suurin oppi on ollut ymmärtää, miten kaikki liittyy kaikkeen – ihmisten merkitys, aktiivinen oppiminen ja se valtava määrä erikoistumista, joka ICT-termin alle mahtuu. Keskustelin juuri asiakkaan kanssa ICT riskeistä ja niiden alle saadaan mahtumaan niin laitteistoviat, kyberturvallisuusuhat, kolmansiin osapuoliin liittyviä riskejä sekä toiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Aika hurja määrä tavaraa hallittavaksi, eikö?

Laura, miten ICT-ala on mielestäsi muuttunut viime vuosikymmenenä? Minkälaisia visioita sinulla on tulevaisuuden ICT-alasta?

ICT-ala on siirtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologiavetoisesta tekemisestä kohti organisaatioiden uudistumiskykyä ja toimintamalleja muokkaavaa roolia. Keskustelut


eivät enää koske vain järjestelmiä tai tehokkuutta, vaan sitä, mitä organisaation täytyy osata tehdä voidakseen hyödyntää tekoälyä, dataa ja uusia teknologioita kestävällä tavalla.


Suurin muutos ei mielestäni ole yksittäinen teknologia, vaan työn ja osaamisen luonne. Tekoäly ja automaatio muuttavat rooleja, päätöksentekoa ja yhteistyötä tavalla, joka haastaa koko organisaation kyvykkyydet. Tutkimusten viesti on varsin yhtenäinen: tulevaisuudessa korostuvat oppimiskyky, poikkialainen ajattelu sekä ihmisten ja teknologian yhteistyö.


Kun tulevaisuuden ICT-ala kietoutuu yhä tiiviimmin liiketoimintaan, ihmisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, se avaa tilaa monenlaisille osaamisille ja taustoille. Siten myös näin naistenpäivänäkin on tärkeää korostaa millaisena ala näyttäytyy naisille, joiden osuus on alalla kasvussa, mutta edelleen suhteessa alhainen.


Tulevaisuuden ICT ei rakennu vain teknologian varaan, vaan ihmisten kautta. Sekä organisaatioiden että suomalaisen yhteiskunnan panostettava siihen, että osaamista kehitetään laajasti ja että mahdollisuudet alalle ovat aidosti avoimia.

Mikä on ollut Laura sinun henkilökohtainen vaikutusmahdollisuutesi ICT-alalla? Miten olet käyttänyt sitä?

Oma vaikutusmahdollisuuteni ICT-alalla on rakentunut ennen kaikkea keskusteluissa liiketoimintapäättäjien kanssa, joissa yhdistyvät liiketoiminnan tavoitteet, organisaation kyvykkyydet ja teknologiset ratkaisut. Näissä keskusteluissa jäsennetään tulevaisuuden organisaatiokyvykkyyksiä ja rakennetaan niitä käytäntöön: miten teknologiaa hyödynnetään vastuullisesti ja vaikuttavasti sekä miten osaamista, rooleja ja toimintamalleja kehitetään muutoksessa – ei vain teknologia edellä, vaan ihmiset ja organisaation todellinen kyvykkyys huomioiden.


Vaikuttaminen ei ole minulle ollut yksittäisiä kampanjoita, vaan pitkäjänteistä työtä arjessa: siinä, millaisia kysymyksiä nostetaan pöydälle, ketkä pääsevät mukaan keskusteluun ja millaista osaamista pidetään olennaisena. TIVIA:n kautta tämä laajenee myös alan yhteiseen keskusteluun ja verkostoihin. Uskon, että todellinen vaikuttaminen syntyy siitä, että uskaltaa käyttää omaa asiantuntijuuttaan ja asemaansa aktiivisesti – eikä jää odottamaan, että muutos tapahtuu itsestään.

Noora, minkä neuvon antaisit etenkin nuoremmille asiantuntijoille, jotka haluavat rakentaa uraa ICT-alalla?

Kuten sanottu, omaan uraani on mahtunut kaikenlaista. Ja olen vasta alussa. Kohtaan paljon kysymyksiä urani eri vaiheista, joihin tykkään todeta: “Taitoja voi oppia, mutta aitoa uteliaisuutta ja halua oppia muilta ja muiden kanssa ei.”


Älä pelkää epäonnistumisia tai suunnanvaihdoksia uralla, ne ovat oppimisen ydin. Kaikkea ei tarvitse tietää, mutta itse odotan kollegoiltani uteliaisuutta ja kiinnostusta ottaa selvää asioista.


Etsi mentoreita, verkostoidu rohkeasti ja uskalla olla oma itsesi. ICT-ala tarvitsee monimuotoisuutta ja erilaisia näkökulmia – kaikkien polku on arvokas.

Mikä on hauskin, tai odottamattomin tilanne, jonka olette kokeneet uranne aikana ICT:n parissa?

Laura: Edelleen ehkä yllättävintä on ollut se, että teknologia odottaa usein organisaatiota, ei toisin päin.

Noora: Kun menin ensimmäistä kertaa asiakkaalle varmentamaan IT-infraa. Siinä tekninen asiantuntija navigoi päätteellä yhtä sujuvasti kun meikäläinen karkkihyllyllä perjantai-illalla, monttu auki katselin kun rivit vilisee ja totesin, että paras ottaa kaffepaussi. Vaikka valkoinen kauluspaita oli sen jälkeen lähes käyttökelvoton, saatiin kuin saatiinkin varmennettua keskeisiä kontrolleita liittyen kovennuksiin ja pääsynhallintaan. Nuo hetket (ja retket) ovat kuitenkin olleet urani opettavaisimpia, ja tuoneet elämääni myös monta hyvää ystävää. Ja oli muuten taas jännittävät hetket sekä uuden kauluspaidan hankinta edessä, kun muutama vuosi myöhemmin ihmeteltiin Infrastructure as Code -mallin varmentamista pilviympäristössä..

Mitä toivotte ICT-alan tulevaisuudelta – niin uranäkökulmasta kuin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta?

Laura: Toivon, että ICT-ala nähdään paikkana, jossa voi rakentaa monenlaisia uria ja vaikuttaa aidosti yritysten ja yhteiskunnan tulevaisuuteen. Toisaalta myös, että teknologiaa hyödynnetään vastuullisesti, ihmisiä osallistaen, ja että ala näyttäytyy naisille, nuorille ja kaikille ryhmille monipuolisesti houkuttelevana ja merkityksellisenä valintana.


Noora: Ala on jatkuvassa muutoksessa, ja toivon että opimme ymmärtämään kokonaisuuksia – kuten Laura totesi, todellinen muutos ei ole yksittäinen teknologia, vaan työn ja osaamisen luonteen muutos. Itse jatkan poikkialaisella ajattelulla, epäonnistumalla vielä monesti, ja yritän keksiä miten meidän digitaalista osaamista saadaan laajennettua niin, että heikoinkin lenkki olisi poikkeuksellisen vahva.

Lopetus

ICT-ala tarjoaa valtavat mahdollisuudet uralle ja vaikuttamiselle, mutta kyvykkyyksien nostaminen ja tasa-arvon saavuttaminen vaatii yhteisiä ponnistuksia. Muistakaa, että jokainen meistä voi olla muutosvoima – koodia, karismaa ja vaikutusvaltaa yhdistämällä rakennamme tulevaisuuden, jossa kaikki voivat menestyä.

Noora Saarinen

Noora työskentelee asiantuntijaorganisaatiossa, ja kuvailee itseään vähän kuin kiinteistönhoitajaksi – hänen vahvuuksiaan ovat monipuolisuus sekä kyky yhdistää erilaisia osa-alueita yhteen. Työpäivän jälkeen Noora rentoutuu tiputtelemalla painoja, heiluttelemalla tennismailaa ja pitämällä kropastaan huolta.

Laura Utti

Lauraa kiinnostaa työn murros tekoälyn aikakaudella sekä se, miten tulevaisuuden kriittiset organisaatiokyvykkyydet voidaan valjastaa aidoksi voimavaraksi ja viedään kyvykkyysstrategioista käytännön toteutukseen. Työssään hän tekee tiivistä yhteistyötä organisaatioiden liiketoiminta- ja teknologiajohtajien kanssa tilanteissa, joissa strategia, liiketoimintakyvykkyydet ja toimintamallit vaativat uudelleenajattelua. Vapaa-aika kuluu perheen ja ystävien seurassa sekä monin tavoin liikkeessä salilla ja luonnossa, energinen Luna-koira seuranaan.

Yhdenvertaisuus rakentaa parempaa tekoälyä – naisten rooli työelämän uudistajina
Vaikka naiset ovat edelleen aliedustettuina monilla teknisillä aloilla, heidän vaikutuksensa tekoälyn hyödyntämiseen työelämässä on merkittävä. Tekoälyn onnistunut käyttöönotto ei nimittäin ole ensisijaisesti teknologinen kysymys, se on ennen kaikkea kysymys työstä, ihmisistä ja organisaatioiden kyvystä uudistua.