Kun uutta ei saa! Mikä ICT-markkinan pelastaa?

IT-laitteiden hankinnassa on jo nähtävissä muutoksia. Laitteita ei välttämättä saa nopeasti, hinnat nousevat ja valikoimat tuntuvat kaventuvan. Monessa organisaatiossa tämä näkyy arjessa ja päätöksiä joudutaan tekemään epävarmuudessa.

Suurin kysymys on, onko komponenttipula pysyvä? Tekoälyn hyödyntäminen ja uusien datakeskusten tarve ei todennäköisesti tule vähenemään tulevina vuosikymmeninä vaan päinvastoin. Samalla geopoliittiset jännitteet ja toimitusketjujen haavoittuvuus ovat tehneet saatavuudesta arvaamatonta. Aiemmin koetut yksittäiset ja ohimenevät toimitusviiveet ovat muuttuneet pysyvämmäksi epävarmuudeksi.

Organisaatioiden arjessa tämä näkyy hyvin konkreettisesti. Laitteita ei aina saa silloin kun tarvitaan, hinnat voivat muuttua nopeastikin, ja tarjolla olevat kokoonpanot eivät enää vastaa aiempaa tasoa. Uusi laite, karkkikaupasta valittavilla spekseillä, ei ole enää itsestäänselvyys, eikä välttämättä edes paras vaihtoehto.

Onko uusi laite enää paras vaihtoehto?

Hintapaine näkyy myös laitteiden spekseissä. Mikäli kaikesta vanhasta halutaan pitää kiinni, hinta alkaa kohota moninkertaiseksi ja vain harvojen saavutettavaksi. Yksi vähemmän puhuttu riski liittyy laitteiden laatuun ja käyttöikään. Kun valmistajat joutuvat optimoimaan kustannuksia ja saatavuutta, joudutaan väkisin karsimaan myös kestävyydestä. Muutos ei välttämättä ole dramaattinen yksittäisessä mallissa, mutta pitkällä aikavälillä sillä voi olla merkittävä vaikutus. Jos uusien laitteiden keskimääräinen käyttöikä lyhenee tämä tarkoittaa suoraan enemmän elektroniikkajätettä. Tilanne voi johtaa siihen, että samaan aikaan kun yritämme ratkaista saatavuushaasteita, rakennamme huomaamatta seuraavaa ongelmaa.

Samaan aikaan markkinoilla on valtava määrä ennen komponenttipulaa valmistettuja, laadukkaita laitteita. Moni niistä on alun perin suunniteltu yrityskäyttöön, kestämään kovaa käyttöä ja pitkää elinkaarta. Tämä johtaa väistämättömään kysymykseen: onko uusi laite enää paras mahdollinen vaihtoehto?

Käytetty ei ole kompromissi vaan strateginen valinta

Yhä useammin katse kääntyy käytettyihin laitteisiin, eikä pelkästään hinnan vuoksi. Kyse on myös laadusta ja järkevästä resurssien käytöstä.

Moni käytetty laite edustaa entistä premium-luokkaa: ne on rakennettu kestämään, niiden komponentit ovat laadukkaita ja suunnittelussa on huomioitu pitkä käyttöikä. Ne on myös valmistettu aikana, jolloin komponenttipula ei vielä pakottanut kompromisseihin. Tämän seurauksena syntyy mielenkiintoinen tilanne. Tietyssä hintaluokassa käytetty laite voi tarjota paremman suorituskyvyn ja kestävyyden kuin uusi laite. Se, mikä aiemmin nähtiin varavaihtoehtona, alkaa näyttäytyä rationaalisena ensisijaisena valintana.

Ne, jotka muuttavat ajatteluaan, voittavat

Organisaatiot, jotka pystyvät mukautumaan tähän muutokseen, saavat selkeän edun. Ne eivät ole yhtä riippuvaisia toimitusketjujen häiriöistä, niiden kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa ja ne pystyvät tekemään päätöksiä joustavammin.

Samalla syntyy merkittävä sivuvaikutus: ympäristökuormitus pienenee. Mutta tämä ei ole enää pelkkä vastuullisuusteko vaan liiketoimintakriittinen päätös.

Heini Vainio

Inrego Oy

Teknologiaomaisuus on pääomaa, jota ei vielä johdeta systemaattisesti
Sääntely tiukentuu, kestävyysvaatimukset kovenevat ja taloudellinen liikkumavara kapenee. Kolme erillistä painetta osuu samaan kohtaan organisaatiossa: teknologiaomaisuuteen, joka on monessa paikassa yhä strateginen sokea piste.